Kaaoksen tuntua

Rapparit saivat talon vihdoin ulkopuolelta kuntoon ja tässä todisteita kuvan muodossa!

 

 

Eilen meille käytiin laittamassa myös rännit, ensi viikolla tulee ikkunapellit, tai sitten joskus kun se firma ehtii paikalle.
Tikkaat ja yläkerran poistumistiet asennetaan saman firman toimesta myös.
Raksamies tai sen vaimo maalaa nuo ulko-oven edessä olevat betonipylväät valkoiseksi, mutta tässä kiireessä se saattaa jäädä tekemättä ja odottaa sitten työlistalla uudelleen talven jälkeen...

 

Tasoitemies on aloittanut hommansa myös. Hän tekee töitä vain pari kolme tuntia päivässä ja on paikalla vain joinakin päivinä viikossa, joten homma edistyy (tuskastuttavan) hitaasti. Kiirettä pukkaa nimittäin. Onneksi yläkerta on kuitenkin tasoitusten osalta nyt valmis ja kaikki siellä on ihanan valkoista! 

 

 

Tässä yläkerran tasoitukset vasta alkusuoralla...

 

Ja tadaa: Tänään aloitimme yläkerrassa maalaushommat, eli pohjamaalia vedellään. Raksamies aloitti tuosta korkean tilan seinistä, jotta saadaan mahdollisimman pian purettua korkeaan tilaan asetettu telineviritelmä pois, se on nimittäin hiukan tiellä siellä alakerrassa.
Meidän tytöt seuraa työn jälkeä.

 

Tässä vähän näkymiä yläkerrasta.
Kattona meillä on ruiskukatto, eli se on jo valmis.

 

Minä olen ilmoittautunut maalaushommiin vapaaehtoiseksi, sen minkä vauvan ja lasten hoidolta pystyn, mutta korkean tilan huojuvilla telineillä en maalaa mitään. Mulla on heikko pää.

Yläkerran aula.

 

Ja sitten niiden haastellisempien asioiden pariin, nimittäin alakertaan.

Oh oh, mihin me sen kanssa vielä joudutaan...

Check out:

 

Juu. Domuksen kalustetoimitus tosiaan tuli sitten. Kaikki kalusteet ja kodinkoneet.

Jep jep. Ilmoitus tuli, että toimitus tulee sinä tiettynä päivänä ja Raksamies kyllä soitti ja tiedusteli, että voisko mitenkään siirtää. Rahalla saa kyllä kaikkea, melkein 500 euroa jos pulittaa niin olisi saanut siirrettyä toimitusta eteenpäin. Ei raaskittu maksaa ja niinpä ne sitten tuli. (Nyt vasta myöhemmin joku mainitsi, että olisi voinut ottaa vuokrakontin pihalle, johon kalusteet olisi laitettu odottamaan. No, olisi sekin jotain maksanut, mutta nyt kun ollaan hiukan ongelmissa tuon tavaran kanssa, niin se vuokrakontti olisi kuulostanut varsin hyvältä).

Raksamies ehti aloittaa tuon keittiö-olohuonetilan katon levytyksen ja olisi tietysti ollu varsin mukavaa saada se tehtyä ennen kuin tila täyttyi kalusteista. Puhumattakaan siitä, että olisi ehditty myös seinät ja katto tasoittaa siellä.
Kalusteet tuli sellaisena päivänä, että Raksamies oli työmatkalla, joten tilasimme sisäänkannon kuljetusfirmalta. Eivät suostuneet yläkertaan kantamaan ja alakerrassa ei ollut muuta tilaa kuin tuo iso tila. Siihen siis, pläts. Nyt on sitten ihana tilanne sellainen, että nuo kalusteet pitäisi kantaa yläkertaan, pois tieltä tuosta keittiöstä. Tuo keittiö-olohuonetila pitää saada valmiiksi katon ja seinien osalta ja nyt siellä ei voi mitään sellaista työtä tehdä, ei mahdu. Ja kun taas katsotte tuota määrää tavaraa, niin ei minusta ole Raksamiehelle kantokaveriksi. Voin auttaa osassa, mutta en kaikessa. Nyt tarvittaisiin siis mieskaveria ja niitä ei tässä hirveästi ole tarjolla (toisaalta olemme myös hirveän  huonoja pyytämään apua). Kaiken lisäksi tasoitemiehellä alkaa aika loppua meidän tiluksilla, häntä odottaa kohta toinen projekti ja jäljellä olevassa viikossa hän ei tule saamaan meidän alakertaa tasoitettua, varsinkin kun tuo kattokin on vielä vaiheessa ja kalusteet seisoo keskellä lattiaa.

Jotta tilanne ei olisi näin helppo, laitoimme eilen postiin vuokra-asunnon irtisanomisilmoituksen. Vuokrasopimus päättyy lokakuun loppuun, meillä on siis kaksi kuukautta aikaa saada talo muuttokuntoon. Herättää paniikkia. Kun mietin kaikkia lattioita, laatoituksia ja kaikkia... En ehkä halua ajatella. Tuo vuokra-asunnosta eroon pääseminenkin on sellainen vähän pakkojuttu, lainan maksut kun alkavat pyöriä loppuvuodesta, niin ei sitä enää voi sitten vuokraa maksella.
Huomaan, että ainakin itselläni alkaa stressi ja paine ottaa niskalenkkiä ja välillä on vaikeaa. Raksamiehen olisi todellakin oltava siellä raksalla nyt ja välillä -siis päivittäin- tuntuu, että en jaksa selviytyä kaikesta yksin kotona. Meillä on esikoisen kouluunviemiset, hakemiset, nyt alkaneet harrastukset kuskauksineen, kauppareissut, ruoan tekemiset, neljä lasta ja niistä yksi pieni vauva. Tuntuu välillä, että nyt ei enää jaksa. Sitten toisaalta haluaisi itse olla avuksi raksalla, edistää tätä hankalaa tilannetta edes jotenkin ja vaikka tehdä niitä maalauksia, mutta ei se ole kovin helppoa pienen vauvan kanssa, jolla ei ole mitään rytmiä.

 

Vetää totiseksi. En voi kieltää.
Ei voin kuin yrittää luottaa, että tästä selvitään kunnialla ja että hermot kestää itse kullakin vielä 2 kuukautta.

Pintoja pikkuhiljaa

Palaan pelipaikalle jälleen kuvien kera!

Tässä kuvia talon ulkopinnan rappauksen vaiheista.

 

Telinekyhäelmiä, laastipintaa ja eristepintaa.

Monta on vaihetta!

Laastipinnalla.

Ja sitten sisätiloihin.
Siellä on kertynyt roskaa. Minäkin kävin parina päivänä siivoamassa ja sain aikaan monta jätesäkkiä entisten lisäksi. Siihenkin raksalla menee yksi päivä, että hankit jostain peräkärryn (meillä ei ole omaa), lataat sen roskia täyteen ja ajat kaatopaikalle, ja tämä sellaiset kolme kertaa peräkkäin. Sitten kun Raksamiehen vaimolla on näitä rajoituksia, kuten peräkärryllä ajo (oikeammin sen peruutus) niin vaimosta ei ole taas mitään apua.

Tyttäremme takana aikamoinen roskakasa.

Yläkerrassa minä "vuorasin" turvakaidenkyhäelmän lapsiturvallisemmaksi,

eli laitoin siihen teen eristelevyjä ja puiset tikkaat painoksi.

Jospa se hiukan hillitsisi äidin hermoja lasten putoiluja.

Cafe Raksa. Jeah.

 Rappareiden eväspöytä.
Oli oikeasti pakko ottaa kuva, kun olen seuraillut tätä pöytää pari viikkoa.
Ei mitään tuoretta! Pakastepizzaa, majoneesia, nakkia, makkaraa, vaaleaa leipää...

Voi pojat, mä pyöräytän niille rappauksen päättymisen kunniaksi jonkun salaatin!

 

Joillakin ei päätä huimaa.

Jätän väliin kommentin Raksamiehen vaimon rajoituksista, jälleen.

Raksamiehen muistilaput

Kirjahyllyn runkoa. Tämä kipsilevytetään myös.

Jee!!!

Tämä toive kiinteästä kirjahyllystä tuli nimittäin minulta.

Olen aina sellaisista tykännyt niihin jossain asuntomessuilla törmättyäni,

ja nyt meille aukeni hyvä paikka sellaiselle juurikin

tähän makuuhuoneen oven suuhun.

 

Kirjahyllyä toisesta suunnasta makuuhuoneen ovelta päin.

Nyt meillä jo "tuplataan",

(rakennusslangia)

eli levytetään seiniä myös toiselta puolelta.

Villat on siis välissä ja sähkärikin käynyt vetämässä

seiniin sähköt.

Ja allekirjoittanutkin pääsee yhteen kuvaan, edes puoliksi.

Sylissä nuorin raksalainen, melkein 2kk ikää.

 

Tänään Raksamies palasi taas päivätyöhönsä, loma loppui ja homma raksalla tuntui tössähtävän sitten siihen. Oikeasti, niin oli hyvä vauhti tuossa loman ajan!

 

Rapparit on tehneet töitä pari viikkoa, ja ovat melkein valmiita. Autokatos on jo rapattu ja talosta puuttuu vielä pari pientä seinää. Miehet lähtivät meren taa kotiinsa käymään muutamaksi päiväksi, tulevat takaisin ylihuomennaja tekevät homman varmaan päivässä loppuun. Ja voi hurraa, yhden puutalon rakentaneena nautin tästä helppoudesta: Kivitalo on todellakin nyt ulkoa valmis! No toki räystäslaudat puuttuu, mutta muuten. (Ne odottavat kuulemma maalia minulta, sitten nekin tehdään valmiiksi.) Puutalossa kun riitti väkertämistä, oli ikkunalistoja, nurkkalautoja ja vaikka mitä, maalaamiset vielä päälle. Tää versio on aika helppo!

Sisäseinien tasoittaja aloittaa hommansa ylihuomenna. Raksamies haki tänään työpäivänsä jälkeen vuokraamosta levyhissin ja lähti raksalle levyttämään kattoja. Seinät onkin jo aika hyvällä mallilla levytetty. Tällä kertaa tasoitemies vain tasoittaa, eikä maalaa ollenkaan. Maalaushommat jää siis meille itselle. Minähän voisin sitä tehdä, mutta saas nähdä. Musta tuntuu, että aina kun menen raksalle sillä mentaliteetilla, että nyt teen jotain, niin tämän meidän nuorin osakas päättää että en varmasti nuku 5 minuuttia kauempaa. Nyt kotona taas on vedellyt sikeitä jo hyvinkin kaksi tuntia.

 

Kyllä tämä Raksamiehen töihin paluu hajottaa nyt tsemppihenkeä täällä kotioloissakin.

Meinaa masentaa, kun miestä ei paljon kotona näy. Leikin yksinhuoltajaa ja yritän oikeasti tsempata ja ajatella sitä, että sitä nopeammin talo valmistuu, mitä enemmän Raksamies raksalla on. Käydään me muut siellä sitten pyörähtämässä, ja haaveilemassa että jotain vois tehdä jos vaan vois :)

Hommat edistyy sisällä ja ulkona

Raksamiehen kesäloma jatkuu ja samaten hommat raksalla.
Kaikki väliseinät ovat siinä mallissa, että sähkömiestä odotellaan seuraavaksi vetämään niihin sähköt ja sen jälkeen seinät saa villoittaa ja levyttää toiselta puolelta, sitten ne ovatkin tasoitusta ja maalausta vailla valmiit. Raksamies on alkanut ahertaa sisäkattojen alaslaskurunkojen kanssa ja tänään oltiin välillä ulkohommissakin (otsalautojen maalausta ennen rännien tuloa, kun oli sopivasti henkilönostin vuokralla rappareita varten).

 

Muuttoaikataulun suhteen alamme kallistua siihen, että syyskuun loppu vaihtunee lokakuun loppuun, niin ei tule paniikkia. Kiirehän siinä tulee kuitenkin, vaikka ottaisi kuukauden lisäaikaakin, tämä vain minun henkilökohtainen ennustukseni... Viime raksalla muutettiin sisään niin, että listoja puuttui aika paljon ja sauna puuttui, mutta siinähän niitä tuli naputeltua asumisen lomassa valmiiksi.

 

Katon alaslaskurunkoa kodinhoitohuoneessa.
Jos täällä on sellaisia lukijoita, jotka ymmärtää rakentamisesta yhtä vähän kuin minä
(tosin olen kokemuksesta oppinut jo paljon),

niin kerrottakoon että tämä tarkoittaa siis madallettua kattoa,

jotta kaikki putket ym mahtuisivat kulkemaan katon rajassa.

Sama paikka., kodari/pukuhuone.
Muuratun seinän oviaukosta kuljetaan pesuhuoneeseen.

Raksamies on levyttänyt jo hiukan korkean tilankin seinää
(yksin, vaikka se oli vaimon laatimissa pykälissä kielletty).
Tässä seistään siis korkeassa eteisaulassa.

Porrasratkaisu.
Ylhäältä päin katsottuna hiukan hassun näköinen tuo aukko tuolla seinässä.

Alhaalta parempi.

Yläkerran "aulaa".
Muurattu tila on kylpyhuone.

 

 Tässä näkyy yksi kauhuskenaarioideni paikoista, nimittäin yläaula ja sen kaiteet.
Yläkertahan meillä on lasten valtakuntaa täysin ja aulaan oli ajatus

laittaa heille oma televisio ja jonkun sortin sohva tv-katselua varten.

Mutta laitapa nyt sohva tuon kaiteen viereen, niin johan siellä

lapset kiipeää sohvalle seisomaan ja kaiteen yli kuikuilemaan,

jolloin äiti saa sydärin hetijust. Siis ei sohvaa, eikä muutakaan minkä päälle voi kiivetä.

Ehkä säkkituoleja?? Ovatko lapset kykeneväisiä oppimaan, että noilla kaiteilla ei

kurotella eikä kiipeillä _millään tavalla koskaan_???

  

Näkymä lasten makuuhuoneesta toiseen,

niiden väliin jäävän läpikäveltävän yhteisen vaatehuoneen kautta.

 

 Se on kurjaa, kun nämä talon lvi-tekniikat vie vaatehuoneestakin

yhden kaapin verran tilaa, kuten kuvasta näkyy.

Jossainhan niidenkin on tietysti kuljettava.

 

Ulkokuvaa. Rapparit on aloittaneet työnsä ja siihen kuuluu myös se,

että je korjaavat betonielementtivalmistajan mokia. Meidän elementeissähän oli

laitettu liian vähän eristettä ja nyt niitä sitten joudutaan lisäämään yksi kerros.

Eli valkoisen eristekerroksen päälle laitetaan nyt laastilla kiinni ensin tuota harmaata eristettä,

jonka päälle tulee sitten se rappaus.

 



Ennen meidän talo oli pilkullinen, nyt siitä näyttää tulevan harmaaruudullinen.

Ihan kiva :)

Siinä on laastisäkkiä pihalla odottamassa.

Raksamiehellä vielä tämä ja ensi viikko lomaa, ja nyt pitää takoa kun rauta on kuumaa! Tehdä siis töitä. Saatiin meille ammattimies tekemään seinien ja kattojen tasoituksia, mutta ei vielä tiedetä, koska hän pääsee aloittamaan. Se selviää tällä viikolla. Jospa Raksamies saisi katot ja seinät levytettyä lomansa aikana, niin sitten pääsisi tasoitushommiin. Sitten onkin vesieristyksen tekoa kosteisiin tiloihin, laattojen ja lattiamateriaalien metsästystä, esikoisen 7v-synttäreitä ja koulun aloitusta... Ei lopu pöhinät tästä perheestä taas vähään aikaan! Eilen vietettiin kuopuspoikamme kastejuhlia! Elämä yhtä juhlaa!

Kaiteita

Viikonloppuna levähdettiin raksapuuhista ja käytiin Puuhamassa peuhaamassa. Tänään maanantaina Raksamies heräsi taas aikaisin ja suuntasi raksalle hommiin. Kun me muut kömmimme perässä joskus puolen päivän aikaan, löysin Raksamiehen tilanteesta, mistä en yhtään tykännyt.

Mulla on näissä raksaprojekteissa ollut lähinnä turvallisuuspäällikön rooli, jaksan kytätä tapaturma-alttiita tilanteita ja luoda skenaariota päässäni, ja vaahdota Raksamiehelle näistä asioista. Nyt kun meillä on tuota korkeaa tilaa raksalla ja siinä korkeassa tilassakin pitää levyttää kattoja ja seiniä, niin olen jo etukäteen sanonut Raksamiehelle, että hän ei saa sellaisia hommia tehdä raksalla yksin, ainakaan jos se vaatii jotain huojuvia teline-tikkaat-jne -virityksiä. Tai tehkööt vaan homman yksin, mutta raksalla pitää olla silti joku muukin edes paikalla. Mun kauhuskenaarioni tässä on se, että Raksamies tippuu jostain korkealta alakerran betonilattialle ja vaikka loukkaantuu niin, ettei pysty hälyttämään itselleen apua. Siellähän makaa ja viruu sitten, ja se olisi aika surkeaa. Mun mielestä ei kannata liikaa luottaa hyvään onneen ja siihen että "eihän mulle mitään tapahdu". Raksalla tehdään tietysti muutenkin koko ajan asioita, joissa voi sattua ja tapahtua. Pelataan sahojen ja sirkkeleiden kanssa, ollaan tikkailla ja niin edelleen. Tuohon vielä lisätään keikkuminen erilaisten väliaikaisviritysten päällä korkeassa tilassa, niin jo vain on jonkun syytä vaahdota turvallisuusnäkökohdistakin.

Niin, tänään siis astuessani raksalle näin tämän alla olevan kuvan heti edessäni, kun ylös katsahdin. Kuvan ottamiseen mennessä Raksamies tosin oli jo ehtinyt alas tikkailta, mutta sitä ennen hänellä oli toinen jalka tuettuna tuohon puiseen kaiteeseen ja toinen tikkaiden yläaskelmalla, ja sellaisella leveässä haara-asennossa hän työskenteli tuon katossa olevan aukon kanssa. Ja se, mikä ehkä eniten tässä kouraisee, on että tikkaat ovat aivan lähellä tuota yläkerran lattian reunaa, jossa ei ole mitään kaidetta, vain suora pudotus alakertaan. Se vaatii vain yhden horjahduksen siitä ihme työskentelyasennosta ja...

(Tuo katossa oleva aukko on muuten ullakkoportaita ja sen luukkua varten.)

 

No, aikani siinä motkotin tästä asiasta ja motkotustani kuunnellessaan Raksamies alkoi samalla rakentaa edes jonkin näköistä turvakaidetta tuohon reunaan.
Tuo vasemmalla laidalla näkyvä kaide on taas ihan pysyvä juttu, siihen tulee siis ihan kipsilevystä rakennettu umpikaide. Tämä, mihin Raksamies nyt virittää väliaikaista kaidetta, siihen tulee lasikaide.

Tällä kaiteella en kyllä edelleenkään päästä lapsia yksin yläkertaan raksa-aikana, mutta onhan tuo jonkinnäköinen mielenrauha mulle, joka kotona mietin näitä skenaarioitani Raksamiehen paiskoessa hommia yksin raksalla ;)

 

 

Mietimme tosi pitkään, että millainen kaide portaikkoon tulee. Haasteita teettää pari seikkaa, joista yksi on nuo kaksi betonipilaria tuossa portaikon vieressä (kuva alla). Toisen pilarin takaa alkaa jo meidän makuuhuone, ja jos portaissa olisi ihan tavallinen pinna- tai lasikaide (ilmavaa lasia oltaisiin haluttu), niin sieltähän jäisi sitten sellainen rako, josta näkee suoraan meidän makuuhuoneeseen, eli tuon toisen pilarin jälkeen näkyvä rako. Päätettiin sitten siinä vaiheessa, että tuohon yläkertaan tulee portaiden puoleiselle sivulle kipsilevystä umpikaide, ja se saa jatkua alas asti tuolta osalta, mistä näkyy meidän makkariin. Ja tuon portaiden alapään kanssa päätettiin, että tehdään siihenkin sitten kipsilevystä umpikaide, mutta matalampi eli normaalin porraskaiteen korkuinen. Tässä alla olevassa kuvassa nyt näkyy tämän hökötyksen runkoa.

 

 

Tästä raosta näkyy meidän makuuhuoneeseen.

Tai näkyisi, jos sitä ei peitettäisi kipsilevyllä.

 

 

Esittelenpä nyt vielä pari netistä tongittua kuvaa betoniportaikoista. Etsittiin näitä kuvia, kun mietittiin tätä kaideasiaa ja samaten sitä miten meidän portaat pinnoitetaan.

 

Tässä oli ihan kiva pinnoitusidea eli laminaatti/parketti.

 

Sitten kaideasioita. Tässä esimerkki tunnelimaisesta valinnasta,

eli täysin umpinainen kipsilevytys eikä varsinaista kaidetta ollenkaan.

Puupinnat, normaalikorkuisena tai korkeana. Ei iske.

Lasi olisi ihana, ilmava ja kevyt. Tässä meidän tapauksessa se ei oikein käy,

kun se ei kuitenkaan voi olla lasikaiteena ylös asti.

Tässä kuvassa näkyy myös raakabetonipinnalle jätetyt portaat,

joista Raksamies haaveilee. Minä taas näen vain sen,

miten joku meidän lapsista kompuroi portaissa ja

kalauttaa päänsä sellaiseen kovaan ja terävään betoniportaaseen

(taas näitä kauhuskenaarioita, äitien erikoisalaa...)

Ja tässä näkyy nyt tuollanen normaalikorkuinen kaide kipsilevystä tehtynä,

joka meillekin siis tulee siihen puoleen väliin porrasta.

Jep jep, tää oli hyvä ideakuva. Luulen, että meidän portaikko tulee näyttämään

hyvin paljon tältä, luulen että meilläkin portaat pinnoitetaan

tällä tavalla, sillä lattiamateriaalilla mikä meillä muissakin tiloissa on.

 

 

Mä olen viettänyt viime illat myöhäiseen tietokoneella etsien netistä ideakuvia kylppäriin, lastenhuoneisiin ja niin edelleen. Olen löytänytkin tosi ihania kuvia, mutta silti mikään niistä ei ole oikein anatnut mulle mitään suuntaa mihinkään varsinaisesti. Ehkä jostain kuvasta vähän bongasin ajatusta siitä, minkä väristä seinää haluaisin makuuhuoneeseen, mutta siinäpä se. Mä en esimerkiksi millään keksi, millaiset seinät meille tulisi vessoihin. Vaaleaa? Tummaa? En keksi millään.



Väliseiniä

Meidän aktiiviseksi aiottu raksablogi on ollut kyllä kovin epäaktiivinen. Pitkä hiljaisuus vaivaa, mutta ei sille tässä elämän tohinassa mitään voi. Itse asiassa raksallakin oli töissä aika pitkä tauko tuossa toukokuussa, kun meillä odotettiin uutta vauvaa viime metreillä ja se teki sen, että Raksamiestä kaivattiin kotona enemmän kuin raksalla. Perheemme neljäs lapsi, pieni poika, syntyi kesäkuun alkupäivinä ja sen perään vietettiin isyyslomaa pari viikkoa, ja senkään aikana ei raksalla paljoa pyöritty vaan keskityttiin kotona perhe-elämään. Nyt heinäkuun alusta Raksamiehellä alkoi kesäloma töistä ja se "loma" on sitten päätetty vihdoin pyhittää lähinnä raksailuun, jotta päästäisiin joskus muuttamaankin valmiiseen taloon. Raksamies menee siis aamusella raksalle ja palaa kotiin suurin piirtein samoihin aikoihin kuin palaisi normityöstäänkin. Eihän se ihan tavallista kesäloman viettoa vastaa, mutta näillä mennään tänä vuonna.

 

Raksalla on nyt siis alettu tekemään väliseiniä. Raksamies tekee kaiken all by himself, joten vaikka tehokas onkin niin seinää valmistuu yhden miehen työtahtia. Yläkerran kylppärin ja alakerran pesutilojen seinät muurataan, muut ovat kipsilevyseiniä. Muuraushommaankin Raksamies päätti tarttua itse, vaikka onkin asialla ensimmäistä kertaa. Ensimmäiset varvit olivat kuulemma vähän hakemista ja muutama virhekin tuli tehtyä, mutta sitten alkoi homma sujumaan paremmin. Virheet peitellään sitten tukevalla tasoitekerroksella ;)

Muuratut seinät ovat nyt valmiit ja kipsilevyseinät ovat kaikki pystyssä ja toiselta puolelta levytetty, eli nyt niistä puuttuu vielä villat ja toisen puolen levytys. Samoin katoista puuttuu kipsilevyt ja alaslaskurungot, nämä kaikki ovat varmasti sitä kesäloman ohjelmaa.

 

Seinien ja katon tasoitusten tekijä on vielä vähän auki, vanhaa viime raksalta tuttua miestä ollaan vokoteltu, mutta hän on vielä epävarma pääsemisestään. Ensi viikolla tulee ulkoseinien rappaajat paikalle, kolme viikkoa siitä ja meillä pitäisi olla talo ulkoapäin nätimmän näköinen kuin nyt (se pikkuhiljaa kellastuva eristepinta alkaa jo ottaa silmään...) Talosta tulee hyvin vaalean harmaa. Harmaa väri on kaavamääräyksenä meillä ja arvoimme pitkään sitä, tuleeko talosta tumman harmaa vai vaalean harmaa. Päädyimme hyvin vaaleaan. Kaikista mieluiten ottaisin rapatun talon valkoisena, mutta harmaa on ihan hyvä kakkosvaihtoehto.

 

Kalustetilaus Domukselta on lähtenyt eilen eteenpäin, nyt ei voi muutoksia enää tehdä. Joudumme ehkä kiittelemään kalustetilaustamme hoitanutta Domuksen myyjää parilla viinipullolla, koska hän joutui tekemään aika paljon työtä meidän kanssa, paaaljon muutoksia. Muutoksia tehtiin jo aikaisemmassakin vaiheessa kosolti ja nyt mittamiehen käytyä ottamassa tarkastusmitat vielä paikan päällä jouduimme tekemään aika paljon muutoksia kalusteisiin lähes joka tilassa. Paljon puheluita ja sähköpostin vaihtoa. Nyt sitten enää vain odotellaan kalustetoimitusta ja toivotaan, että sieltä kaikki tulee kuten on sovittu, ettei enää tarvitse myyjää häiritä. Kalusteiden toimitus on sovittu viikolle 32, eli noin viiden viikon päähän, ja hiukan jo mietitään, että voikohan sitä siirtää eteenpäin. Tiukalta näyttää, että saisimme kaikki seinät ja katot levytettyä ja tasoitettua ja maalattua siihen kuntoon, että kalusteet voisi tulla, puhumattakaan vessojen laatoituksista ym. Vähän saattaa tehdä tiukkaa yhden miehen tahdilla. Ja sehän on ärsyttävää, jos talo kosahtaa täyteen kalusteita silloin, kun hommat on vielä täysin kesken. Sitten niitä kalusteita siirrellään tieltä pois ja tuskaillaan. Saas nähdä kuinka sen käy. (Paljonhan sitä tavaraa tulee: 1 keittiö, 1 kodinhoitohuone, 3 vaatehuonetta, 2 vessaa ja 1 liukuovivaatekaapisto... Niitä kalusteita pruuvaillaan paikoilleen varmaan aika kauan myös! Asennamme siis itse.)

 

Meillähän on ollut nyt jonkin aikaa puheena sellainen, että syyskuun lopulla päästäisiin muuttamaan. Noh, nyt sekin jo mietityttää että kuinka käy. Mahdetaanko ehtiä? Tämän kuun lopulla pitää sanoa siinä tapauksessa vuokra-asunto irti, joten tässä on vielä muutama viikko aikaa tunnustella hommien etenemistä ja sitä muuttoaikataulua. Saattaahan se siirtyä kuukaudella eteenpäin, mutta se ei ole mikään maailmanloppu. Paljon riippuu myös siitä tasoitemiehestä, pääseekö hän ja jos niin koska. Ainut syy, miksi toivoisin muuttoa syyskuun loppuun on (no, tietysti yksi kuukausi vähemmän vuokraa maksettavana) se, että niin kauan kuin asumme täällä vuokrakodissa, joudumme joka päivä viemään esikoisemme kouluun aamulla ja hakemaan hänet sieltä iltapäivällä. Kovin kauaa sitä ei viitsisi tehdä. Hän aloittaa siis koulunsa nyt ekaluokalla siellä koulussa, mikä on lähikoulumme tulevan kodin mukaan. Tulevasta kodista on vähän yli kolme kilometriä koululle, joten tulevasta kodista hänellä on sitten bussikyyti kouluun joka päivä. Tämä kyyti ei vain pelaa täältä nykyisestä kodista käsin ja siksi joudumme viemään ja hakemaan (matka on noin 7 kilometriä täältä kodista). Meilläkin alkaa vauva nukkua jo säännöllisiä päiväunia tuossa kesän loputtua ja esikoisen koulusta hakeminen tulee varmasti sotkemaan mukavasti sitä meidän ohjelmaa siinä mielessä, ja siksikin toivon että pääsisimme mahdollisimman pian uuteen kotiin ja bussilla kouluun.

 

Jossain vaiheessa meidän pitäisi ehtiä käydä kaupoilla tiiraamassa vähän lattioita ja laattoja, ehkä tapettejakin. Tämä on niin erilaista rakentamista tällä kertaa kuin viimeksi. Viimeksi minä "rakensin" kotona tietokoneen äärellä. Olin katsonut laattoja, tapetteja ja etsinyt ideoita netistä ja suunnitelmat olivat kutakuinkin valmiina. Nyt en ole katsonut juuri mitään, en ainakaan samalla pateettisuudella kuin viimeksi ja ei tuo Raksamieskään kauheasti ehdi sisustusasioita katsella ja pohtia (vaikka jonkin verran niitä kyllä miettiikin tietysti. Meillä ei ole sitä perinteistä tyyliä, että "mies rakentaa, nainen sisustaa", vaan Raksamies on yhtä lailla innokas sisustamaan enkä minä siis todellakaan tee päätöksiä yksin vaan yhteistuumin. Onneksi maku mätsää aika hyvin yhteen, että riidellä näistä jutuista ei tarvi, joskus ehkä vähän joutuu kumpikin ajamaan jotain ajatustaan läpi mutta that's it). Meillä on aikalailla ajatuksena tällä kertaa, että valkoista pintaa seiniin, kaikissa tiloissa. Makuuhuoneisiin saa tulla tapettiakin. Lattiat voi olla tummempaa. Mutta siinä kaikki, näillä eväillä ollaan liikenteessä. Voisin taas ehtiessäni etsiä jotain kivoja ideakuvia ja liittää niitä tänne blogiinkin. Sen tiedän jo nyt, että vessaan on hakusessa hopeareunuksinen peili, saa olla sellainen bling-bling, suorakaiteen muotoinen. Saa vinkata, jos tiedätte paikan josta saa!

Ja keittiöön on hakusessa uusi ruokapöytä. Nyt meillä on kuuden hengen pöytä, sellainen tavallinen. Haluttaisiin nyt vähän isompi ja persoonallinen. Mielellään rakentaisimme pöydän vaikka itse, esimerkiksi vanhoista lankuista tai vanhasta ovesta, johon tulisi paksu lasi päälle. Uudet tuolitkin tarvittaisiin, mahdollisesti saisivat olla vanhojakin puutuoleja ja vaikka kaikki erilaisia. Tämä on yksi visio, mutta voi se olla jotain muutakin. Keittiömme on tarkoitus olla sellainen aika valkoinen ja bling-bling, haluaisin siihen vastapainoksi maanläheisen, lämpimän ja persoonallisen pöydän.

 

Katsotaanpa välillä kuvia!

 

 

Toukokuun puolessa välissä näytti vielä tältä, ei väliseiniä.

Ensimmäiset väliseinärungot pystyssä, teknistä tilaa jää tuon seinän taa.

Raksa-ajan kulkuovea toimittanut kodinhoitohuoneen/pukuhuoneen ovi.

Nyt sen paikalla on jo ihan oikea ovi.

Raksaseurana meidän 2v neiti.

 Seinärunkoja alakerrassa

 



 Perheen nuorin tulokas ekaa kertaa raksalla

 



 Kuva otettu eteisestä, näkyy oikealta alkaen eteisen vaatehuoneen, kodinhoitohuoneen,

vessan ja sitten vielä ihan vasemmalla master bedroomin oviaukkoa.

 



Sama kuin äsken, tytöt seisoo meidän makuuhuoneessa.

Tuo oviaukko, jossa seisoo styroxlevy, on vessa.

Alhaalla eteisen vaatehuoneen ovi, tästä kohtaa ylöspäin on korkeaa tilaa.

Kahiharkot odottaa yläkerrassa muurausta. Näitä kun kannettiin sisään, niin se on ainut kerta kun Raksamiehellä on ollut raksalla joku apuna

 

Ja sitten nämä seuraavat kuvat ovat otettu tänään:

 

Meidän makuuhuone. Alunperin meille oli suunniteltu noin 17 neliön makkari

ja vaatekaapit jollekin seinustalle, mutta päätimme rakentaa väliseinän,

jonka takana on läpikäveltävä vaatehuone. Tämän väliseinän eteen tulee siis sänkymme ja

molemmilta sivuilta pääsee kävelemään vaatehuoneeseen,

jossa on koko seinän leveydeltä vaatekaappeja.

Yläkerran kylppäri muurattiin harkoista

Olohuoneen ja keittiö-ruokailutilan  väliin tulee matala väliseinä.

Eteisestä jälleen

Sama kuin äsken

Raksalla siis hommat jatkuu!