Kun saimme ensimmäisen talon valmiiksi, kuulimme monta kertaa kysymyksen: Onko jotain, mitä olisitte tehneet toisin?
Aika vähän on sellaisia asioita. Varmasti oikein miettimällä tulee mieleen jotain pieniä juttuja, joista yhden kerran jälkeen oppi jotain. Mutta ei mitään erityisen isoa, ensimmäinen talo oli kaikin puolin ihan onnistunut projekti.
Toki ajattelin, että seuraavaan taloon isompi keittiö. Ja isompi ulkovarasto, tai sitten selkeästi kaksi ulkovarastoa (toinen pyörien ja vaunujen säilytykseen, toinen muuhun varastointiin). Isompi kodinhoitohuone.
Tilojen suhteen toiveet pysyi hyvin samoina ekasta talosta toiseen. Olimme mieltyneet kahteen kerrokseen, sekä asumisen että talon ulkonäön kannalta. Pukuhuone pesutilojen yhteyteen oli kiva, sekin haluttiin uuteen taloon. Kodinhoitohuone meillä oli vanhassa talossa yläkerrassa, siellä missä makuuhuoneet ja vaatekaapitkin, ja se oli erittäin toimiva ratkaisu. Missään nimessä ei haluttu pesutiloihin käyntiä kodinhoitohuoneen kautta.
Nyt uuteen taloon ei saatukaan kodinhoitohuonetta yläkertaan, siihen oli parikin syytä. Yläkerran neliöissä piti säästellä sen kerrosluvun takia ja vanhempien makuuhuone tuleekin uuteen taloon alakertaan. Joten kodari tulee alakertaan. Ja ikävä kyllä, vaikka miten väänsimme ja käänsimme, niin käynti pukuhuoneeseen ja pesutiloihin tulee kuin tuleekin kodinhoitohuoneen kautta.
Vanhassa talossa oli toimiva iso lämmin kuisti sisäänkäynnin yhteydessä. Se oli todella hyvä lapsiperheessä, kaikki kenkäröykkiöt ja kuraiset haalarit sai kuistin oven taakse piiloon ja se ei ikäänkuin tullut talon "sisätiloihin". Tähän uuteen taloon ei kuisti sopinut oikein tyyliinkään ja siksi halusin ehdottomasti eteiseen kunnon vaatehuoneen ulkovaatteita varten. En halua mitään avonaulakoita esille eikä tavalliset vaatekaapit oikein tunnu toimivilta lapsiperheen ulkovaatteille. Vaatehuone eteiseen nyt siis tulee ja mielellään olisi saanut olla isompikin, mutta niinhän se tahtoo noiden neliöiden kanssa olla, että ne aina loppuu kesken.
Uuteen taloon tulee alakerran yksikerroksiseen osaan keittiö, ruokailutila ja olohuone. Alakerrassa on myös siis vanhempien makuuhuone, vessa, kodari sekä pukuhuone-pesuhuone-sauna-kompleksi. Suorat portaat vievät yläkertaan ja sieltä löytyy kolme makuuhuonetta, pieni aula, vessa ja sekä kahden makuuhuonene välinen yhteinen vaatehuone. Yläkerta on suunniteltu tyttöjen valtakunnaksi.
Olohuoneen takalle meillä oli mielessä vähän otollisempikin paikka, mihin se nyt on sijoitettu. Nythän se on aivan talon päädyssä, ulkoseinällä. Lämmityselementtinä tuo paikka ei ole otollisin ja muutenkin olisimme halunneet takan läpiluukulla olohuoneen ja ruokailutilan väliin. Tässä tuli kuitenkin piipun sijoittelu katolla niin pahasti ongelmaksi, että se ei ollut mahdollista. Tai sitten piippu olisi pitänyt katon päällä nostaa ihan tuhottoman korkealle sen takia, ettei piipusta tuleva savu ala mustaamaan kaksikerroksisen osan seinää. Tällä tavoin monta metriä korkeana piippu olisi näyttänyt tosi tyhmältä ja sitä olisi varmasti pitänyt tukeakin jollain tavalla. Talon päädyssä nykyisellä paikallaan takan piippu saa olla ihan normikorkuisena.
Tässä piippuasiassa huomaa hyvin sen, että ei se talon suunnittelu ole koskaan niin yksinkertaista, mitä etukäteen saattaisi kuvitella. On paljon kaikkia seikkoja, joita ihan maallikko (kuten minä) ei osaa ottaa huomioon ollenkaan. On helppo sanoa, että haluan sellaisen talon, missä on sitä ja sitä ja sitä, ilmansuunnat sitä ja tätä, ikkunat näin ja noin ja niin edelleen. Todellisuudessa joutuu tekemään aika paljon kompromisseja, että koko paletti saadaan toimimaan, ja jotta neliöt ei karkaa käsistä. Minäkin haluaisin ison eteisen, isoja vaatehuoneita kaikille, isot makuuhuoneet, ison keittiön, ison kodinhoitohuoneen... Kaikkea ei todella vain voi saada, aika paljosta joutuu jopa luopumaan. Meillä on nykyiseen taloon tulossa kerrosneliöitä 234m2, asuinneliöitä 180m2. Autokatos ja varasto huomioiden rakennusoikeus onkin jo ylitetty :)
Me olimme tällä kertaa miettineet taas talon pohjaa aika pitkälle itse, suuntaviivoja oli antamassa Trivselhusin visio-talo (kts. edellinen posti). Puolituttu arkkitehti teki lopun työn, piirsi talomme lopulliseen muotoon ja tekikin sinne itse asiassa aika monta hyvää muutosta. Monta sähköpostia vaihdettiin ja pari kertaa tavattiinkin, että talo sitten lopulta oli viimeistäkin ikkunan paikkaa myöden just eikä melkein.
Talon yksikerroksinen osuus on melko korkeaa tilaa. Siellä on vino sisäkatto ja korkeimmalta kohdalta katto nousee aina 4 metriin, ja reunoiltakin 3,3 metriin. Alla näette sisäkuvia siitä Trivselhusin visio-talostamme, jossa on hyvin samanlainen tuo yksikerroksinen siipi kuin mitä meille tulee (meille ei vain tule noita kattoikkunoita). Kuvissa näkyy tuo korkea ja vino sisäkatto (meillä ei yhtä jyrkkänä tule se katto, koska kaavassa oli määrätty kattokaltevuus) ja muutenkin noissa kuvissa kaikki on melko lailla niin kuin meillekin tulee. Tosin kuvissa se takka on siinä, mihin mekin olisimme sen halunneet vaan ei saatu. Eli meillä takka tulee tuonne päätyseinälle syöden sieltä isosta päätyikkunasta tuon keskiosan pois, takan reunoille jää molemmin puolin korkeat ikkunat.
Se mikä onkin hyvin erilaista viimekertaiseen talopakettirakentamiseen verrattuna, on että nyt tehdään arkkitehdin suunnitelmien mukaan kaikki ikäänkuin palasista. Betonielementit (sokkelit, ontelolaatat, seinät) on tilattu Parma Oy:ltä, ikkunat tulee Fenestralta, konesaumattu peltikatto tulee taas jostain muualta ja niin edelleen. Olihan se eri, kun tuli talopaketti, missä ikkunat oli valmiina paikoillaan ja talotehtaan asentajat teki katonkin valmiiksi. Nyt on siis enemmän liikkuvia osia pelissä, mutta onneksi rakentaja ja samalla vastaava mestari on oma asiansa osaava Raksamies, niin hommat pysyy paremmin hanskassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti